Entisen sinisten ja perussuomalaisten ministerin Jari Lindströmin teos syvään päähän muistelmani on siitä mielenkiintoinen, että tapahtumat ovat suhteellisen tuoreita. Ei ole poliittisiamuistelmia 20-30 vuoden takaisista tapahtumista. Lindström toimi Sipilän hallituksessa työministerinä ja hetken myös tuplasalkullisena oikeusministerinä. Ministerikausi onkin kirjan mielenkiintoisin osio. Pidin myös paljon siitä, että kerrottiin toiminnasta asioiden taustalta ja millaista arki on eduskunnassa. Lindström myös kertoi avoimesti työuupumuksesta ministeripestissä. Kausi työministerinä avasi lisäksi entiselle luottamusmiehelle paljon työnantajaleirin ja yhteisen edun näkemyksiä.
Mielestäni Lindström sai kohtuuttomasti lokaa aikoinaan kiky:stä ja myös siirtymisestä sinisiin. Kirjassa käsitellään tätä viime vuosien kohua paljon ja siitä seurannutta perussuomalaisten hajoamista. Ajoittain kirjassa myös paljon katkeran oloista tekstiä ja hieman tuntuu siltä, että Lindström valuu arvostelijoiden tasolle. Selvästi molemmissa leireissä on ollut omat kipupisteensä. Riitoja oli myös paljon paikallistoiminnassa ja niitäkin kirjassa käsitellään.
Mainitsemisen arvoista on muistelman alkuosan kertomukset, kuinka kotikutoista ja omalla tavalla lämminhenkistä perussuomalaisten toiminta alkupuolella oli.
