sunnuntai 6. joulukuuta 2020

1991 Mustien joutsenten vuosi

1991 mustien joutsenten vuosi on entisen pääministerin Esko Ahon muistelmateos vuodesta 1991, joka oli monelta kantilta katsottuna dramaattinen vuosi 90-luvun laman suhteen. Saman vuoden aikana Neuvostoliitto romahti ja Suomen talous romahti. Jonkin verran kirjassa käsitellään edeltäviä vuosia, mitkä johti Neuvostoliiton romahtamiseen. Samoin Suomen talous oli jo menossa huonompaan suuntaan 1990, mutta lähestyvät vaalit jäädyttivät poliittisen tahtotilan. Lopputulos on monen sattuman tsunami.

Pientä näpäystä tulee myös AY-liikkeen suuntaan. SAK olisi ollut valmis palkan alanneuksiin, mutta metalliliitolla ja akt:lla ei ollut halua alentaa palkkoja. Tämä osaltaan johti lopulta devalvaatioon ja monen yrityksen konkurssiin.

Hieman kirjassa tarkastellaan myös nykyistä korona tilannetta ja elvytystä. Aho painottaa, että 90-luvulla olisi otettu velkaa enemmänkin, mutta sitä ei saannut. Toisaalta myös velan korot piti huomioida ettei se taakka käy liian isoksi tuleville sukupolville. Nykyhallitus saakin nauttia edullisesta ja runsaasta velanotosta.




lauantai 7. marraskuuta 2020

Pultava

Mielellään lukisi useimmitenkin hyviä historiaan meneviä kirjoja, jotka kertoo muusta ajasta kuin ihan viime vuosisadasta. Peter Englundin Pultava olikin varsin mielenkiintoinen kirja tuttavuus. Kirja kertoo Pultavan taistelusta joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä Ukrainassa 1700-luvun alkupuolella. Kirjassa tapahtumat käydään läpi lähinnä ruotsalaisten kokemuksien kautta. Mielenkiintoista on myös se, että taisteluun otti osaa paljon suomalaisiakin Ruotsin riveissä.

Kirja on ajoittain hieman surkuhupaisankin oloinen sotaseikkailu, joka päätyy pieneen Ukrainalaiseen paikkakuntaan. Pitkän itä-Euroopan läpi menevän ajojahdin jälkeen ruotsalaiset janoavat kohdata vihdoin venäläiset isossa taistelussa. Taistelukuvauksen lisäksi kirjassa kuvaillaan paljon armeijan arkea mm. upseereina toimivia aatelisia ja tavallisia armeijan sotilaita. Silmiin pistävää kirjassa on monet melko raaahkot kuvailut noilta ajoilta miltä vammat tuntuivat, mikä oli haavoittuneiden kohtalo ja miten sotavankeja kohdellaan. Toisinaan on kuvailuja ylemmän aatelisten upseereiden herrasmiessäännöistä, vaikka niidenkin suhteen sodassa luovia ollaan.




 

tiistai 20. lokakuuta 2020

Syvään päähän

Entisen sinisten ja perussuomalaisten ministerin Jari Lindströmin teos syvään päähän muistelmani on siitä mielenkiintoinen, että tapahtumat ovat suhteellisen tuoreita. Ei ole poliittisiamuistelmia 20-30 vuoden takaisista tapahtumista. Lindström toimi Sipilän hallituksessa työministerinä ja hetken myös tuplasalkullisena oikeusministerinä. Ministerikausi onkin kirjan mielenkiintoisin osio. Pidin myös paljon siitä, että kerrottiin toiminnasta asioiden taustalta ja millaista arki on eduskunnassa. Lindström myös kertoi avoimesti työuupumuksesta ministeripestissä. Kausi työministerinä avasi lisäksi entiselle luottamusmiehelle paljon työnantajaleirin ja yhteisen edun näkemyksiä. 

Mielestäni Lindström sai kohtuuttomasti lokaa aikoinaan kiky:stä ja myös siirtymisestä sinisiin. Kirjassa käsitellään tätä viime vuosien kohua paljon ja siitä seurannutta perussuomalaisten hajoamista. Ajoittain kirjassa myös paljon katkeran oloista tekstiä ja hieman tuntuu siltä, että Lindström valuu arvostelijoiden tasolle. Selvästi molemmissa leireissä on ollut omat kipupisteensä. Riitoja oli myös paljon paikallistoiminnassa ja niitäkin kirjassa käsitellään.

Mainitsemisen arvoista on muistelman alkuosan kertomukset, kuinka kotikutoista ja omalla tavalla lämminhenkistä perussuomalaisten toiminta alkupuolella oli. 




maanantai 5. lokakuuta 2020

Kone

Hiljattain tuli yle puheelta kuunneltua ohjelmaan elämänkertojen takana. Yhdessä jaksossa käsiteltiin John Simonin kirjoittamaa teosta "Koneen ruhtinas", joka kertoi Pekka Herlinin elämästä. Jaksossa myös sivuttiin Koneesta tehtyä historiikkia. Tästä hieman innostuneena päätin kyseisen teoksen lukea.

Karl-Erik Michelsenin Kirjassa käydään läpi Koneen historiaa neljän eri sukupolven kautta. Kone yhtiön vahvasti linkittyy sen pääomistajiin Herlinin sukuun. Ensimmäisenä oli Harald Herlin, jota seurasi Heikki Herlin. Lopuksi oli yhtiön vahvasti kansainvälistänyt Pekka Herlin ja nykyinen pääomistaja Antti Herlin. Kirjassa myös käsitellään hieman Herlinien mielenkiintoa maanviljelyksen suhteen.




keskiviikko 26. elokuuta 2020

Brittifutis

Saku-Pekka Sundelin kirja Brittifutis nimenmukaisesti keskittyy Englantilaiseen jalkapalloon. Mitään tarkkaa agendaa kirjalla ei ole. Se kertoo löyhästi jalkapallon historiasta Englannissa ja sen eri vaikutuksista yhteiskuntaa. Tietysti kirjassa käydään läpi satunnaisesti eri seuroja, jalkapalloilijoita ja tarinoita. Kun on puhe Brittifutiksesta ei kannattajia voi sivuuttaa. Historiasta tuttua Englantiin erityisesti yhdistettyä lieveilmiötä nimeltä jalkapallohuliganismi käsitellään myös. Samoin Englantiin yhdistettävä kovaotteinen jalkapallo yksinkertaisineen pitkä pallo päätyyn taktiikoineen.

Suomen osuus kirjassa käsittelee Suomalaisia pelaajia Englannin kentillä. Lisäksi myös Suomalaisten erityistä suhdetta juuri Englantilaiseen jalkapalloon. Miksi Englanti? Miksi ei Saksa? Historiasta veikkauksista ja lauantain TV-lähetyksistä löytyy ehkä ne uskottavimmat selitykset, miksi monen Suomalaisen suosikki on juuri Englantilainen seura. 



keskiviikko 12. elokuuta 2020

Urho Kekkonen ja hänen vihamiehensä

Kirjastosta tarttui matkaan suhteellisen tuore Seppo Keräsen kirja Urho Kekkonen ja hänen vihamiehensä. Kirjassa käydään läpi Kekkosen elämänkaari ja poliittiset liikkeet. En kyllä tiedä mistä kirjan nimi juontaa. Kirja enempi tuntuu olevan Kekkosen poliittinen elämänkerta ja sivulauseessa mainitaan aina, että henkilöllä jäi tästä hampaankoloon Kekkosta vastaan jne. Ei ainakaan tunnu mitenkään normaalia elämänkertaa enempiä olisi vihamiehiä esitelty. Sinänsä kirja oli ihan mukavaa luettavaa Kekkosen elämästä politiikan kannalta. Ainoastaan se yksityiselämä jäi pois.


 



tiistai 4. elokuuta 2020

Mandela - virallinen elämäkerta

Nelson Mandelan lähes myyttinen elämä on pitkään kiehtonut ja päätin vihdoin tutustua siihen elämänkerran kautta. Tarjolla olisi ollut myös hänen oma aiempi teoksensa Pitkä tie vapauteen, mutta laajemman näkökulman ja ehkä kritiikin kannalta valitsin myöhemmin tehdyn Anthony Sampsonin teoksen.

Kirjassa käydään läpi miten Mandelan elämän lähtökohdat, opetukset ja myöhemmät koettelemukset ovat vaikuttaneet häneen ihmisenä ja myös hänen näkökantoihin. Tietysti Mandela ei ole mitään ellei ANC puoluetta ja Etelä-Afrikan Apartheid järjestelmää käytäisiin läpi. Kirjan kautta tuli hyvin tutuksi Etelä-Afrikan historia, mikä olikin monitahoisempi, kuin omissa mielikuvissa ajattelin. Mitä Mandelasta opin, niin hän oli myös hyvin kiinnostunut "vihollisistaan" ja aidosti halusi ymmärtää vastapuolen valkoisia Afrikaaneja mm. tutustumalla heidän kulttuuriin kielen ja kirjallisuuden kautta. Mikään supermies pyhimys Mandela ei kuitenkaan ollut, vaan ihan tavanomainen kuolevainen.

Odotin kirjalta hieman enempi kritiikkiäkin, mutta sitä oli hyvin vähän. Kirjan tekijä on liian läheinen ollut Mandelan kanssa ja kenties myöhemmät teokset katsovat asioita myös kriittisemmin.



perjantai 24. heinäkuuta 2020

Mannerheimin päämaja ja 5 am club

Mikko Karjalaisen teos Mannerheimin päämaja käsittelee sodanajan johtoesikuntaa kolmen sodan ajan. Koska aihe on laaja käydään siinä läpi vain pääpiirteitä ja lähestytään näkökulmaa Mannerheimin näkökulmasta. Teoksessa tuleekin hyvin ilmi, että päämaja oli aina rakennettu Mannerheimin ehdoilla.

Olisin toivonut, että teoksessa olisi enempi kerrottu vähemmän tunnetuista ihmisistä päämajassa ja kenties sen arjesta olisi löytynyt enempi hauskoja tarinoita ja sattumuksia. Teoksessa käydään myös läpi tunnettua aihetta, mitä päämaja tiesi tulevasta kesän 44 puna-armeijan suurhyökkäyksestä ja miten siihen oli valmistauduttu. 



Robin Sharman 5 am club kirjaan olin aiemmin törmännyt monissa blogeissa ja podcasteissä. Luulin sisällön olevan siltä osin tuttu ja vähän mietin kannattaako kirjaa lukea. Oli oikeestaan iso yllätys kirjan tarinallinen tapa kertoa ja kuinka vähän loppujen lopuksi siinä käydään läpi sitä kirjan tunnetuinta antia eli aamun voittajatuntia. Siinä mielessä kirja oli positiivinen yllätys.


sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Torakat

Luin aiemmin Jo Nesbon lumiukko kirjan ja kiinnostuin todella Nesbon Harry Hole dekkarisarjasta. Torakat on kirjasarjan toinen osa ja sijoittuu Thaimaan Bangkokiin. Tiettävästi myös kirjailija itse asui jonkin aikaa Thaimaassa ja tämä tuntuu myös kirjan kuvauksissa.

Norjan melko tuore Thaimaan suurlähettiläs murhataan ja etsivä Harry Hole lähetetään selvittämään tapausta. Melko pian selviää, ettei tapaus ole kovin yksinkertainen ja asiaan on sekaantunut monia hämäri tahoja. Auktoriteettivastaisen ja jossain määrin alkoholisoituneen Harry Holenkin lähettämiselle oli ylimmällä johdolla omat tarkoituksensa. Odotettavissa on Nesbon tapaan monia yllättäviä käänteitä.


sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Viime aikojen lukemisia

Viime aikoina on tullut luettua seuraavia kirjoja:

George R.R. Martinin teos "Kuninkaiden koitos" on toinen osa "Tulen ja jään laulu" kirjasarjaa. Parhaiten sarja tunnetaan nykyään Game of Thores TV-sarjasta.

Vaikka olen TV-sarjan nähnyt on kirjaa silti ollut viihdyttävä lukea. Poikkeamia myös TV-sarjaan on tässä vaiheessa havaittavissa ja mikäli oikein olen ymmärtänyt, niitä on jatkossa yhä enemmän.



Ajatus lukea John O Brien teos "Leaving Las Vegas" tuli Kivesveto Go Go nimisen punk yhtyeen biisistä Las Vegas. Kyseisessä kappaleessa lauletaan "lue leaving las vegas ja kaikki päättyy idylliin". Pakkohan se oli selvittää kyseinen kirja ja lukea se läpi. Päihteiden käytön ja elämän rikkoinaisuuden turtuinen kirja päättyi melko surulliseen idylliin. Myös kirjailijan ura koki lopun oman käden kautta.


Eeva Joenpellon "Tuomari Mūller hieno mies" teoksen lukeminen myös käynnyt usein mielessä. Ei turhaan tämä voittanut vuonna 1994 Finlandia palkintoa.



lauantai 11. huhtikuuta 2020

Teflon bible

Harvoin saa käteensä näin järkälemäisen kirjan kotimaisesta yhtyeestä. Ei turhaan teoksen nimessä ole viittausta raamattuun. Hippo Taatilan kirjoittama Teflon bible on tarina Teflon Brothers yhtyeestä ja sen jäsenistä. Kirjan tarina alkaa melko kaukaa, ajasta paljon ennen Teflon Brothersia. Kirja on myös tavallaan pieni läpileikkaus suomirapin kehityksestä 2000-luvun alun ekan aallon (Fintelligens, Kapasiteettiyksikkö, Pikku G) jälkeisestä ajasta. Olen melko paljon suomirappia kuunnellut, joten kirjan tarinat olivat kiehtovia.

Teflon Brothersin sijaan pääasiassa kirjassa keskitytään kertomaan Mikko "Pyhimys" Kuoppalan ja Heikki Kuulan urista. Bändin kolmas jäsen Voli jää melko pieneen rooliin. Varsinkin Pyhimyksen uraa käydään kirjassa paljon läpi ja sen ymmärtääkin. Onhan hän yhtyeen tunnetuin jäsen ja vaikuttanut todella paljon suomirapissa mm. Ruger Hauerissa, tuottajana ja eri yhteistyö produktioissa.

Vaikka ei Teflon Brothers innostaisi, niin suosittelen kuitenkin teosta niille joita suomirap kiinnostaa.


torstai 2. huhtikuuta 2020

Palloluotsien kivinen tie, Mikko Vehviläinen

Seuraan paljon kotimaista jalkapalloa ja kirjastossa sattui vastaan mielenkiintoinen teos Suomalaisista jalkapallovalmentajista. Teos erityisesti keskittyi niihin kotimaisiin valmentajiin, jotka olivat urallaan ulkomailla valmentaneet.

Osalla valmentajista oli ihan mielenkiintoisia seikkailuja ja monilla on edelleen paljon annettavaa. Pisti silmään, että monilla iäkkäillä valmentajilla oli edelleen kova halu olla mukana. Ehkä he voisivat vielä vaikuttaa esim. valmentajien koulutuksissa. Pääosin teosten tekstit eivät ammatillisessa mielessä kovin syvällisiä olleet ja eivät sinänsä paljoa anna ehkä muille valmentajille ammatillisessa mielessä. Toisaalta teokselle voisi myös tehdä jatkoa, missä olisi laajemmin kotimaisia valmentajia mm. Antti Muurinen, Toni Koskela, Mika Lehkosuo jne. jotka eivät tässä mukana ole.

Jostain kumman syystä kirjan taitto oli tosi häiritsevä. Mielestäni parempi jos marginaaleissa on enemmän tyhjää valkoista. Fontti voisi myös olla pienempi.


sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Lumiukko

En ole kovin paljoa lukenut ulkomaalaisia dekkareita. Pohjoismaissakin on monia tunnettuja nimiä. Vaikka Tykkään mm. Beck ja Wallander tv-sarjoista, niin silti ovat vähän paitsioon jäänneet. Suositusten kautta päädyin tutustumaan Jo Nesbon lumiukko teokseen.

Lumiukon keskiössä on Norjalainen etsivä Harry Hole. Perinteisten dekkarien tapaan Hole sattuu olemaan vähän omaperäinen ja omien polkujen kulkija. Tällä kertaa selvitettävänä on surmaaja, joka jättää murhapaikalle lumiukkoja. Teos oli erittäin mielenkiintoinen ja monia juonenkäänteitä oli, vaikka osa niistä oli vähän ennalta arvattavissa. Mietin jossain vaiheessa onko tästä elokuvaa tehty, kun voisi olla sopiva aiheinen. Olihan siitä ja eilen tuli se telkkarista katsottua. Oli kyllä melkoinen pettymys verrattuna kirjaan. Täytyy jatkossa tutustua muihinkin Harry Hole sarjan teoksiin.




sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Stalin - Diktaattorin uusi elämänkerta

Olen jokusen kirjan aikaisemminkin lukenut Stalinista ja pidän häntä hyvin erikoisena historian henkilönä. Sinänsä on yllättävää kuinka vähän kuitenkin löytyy suomenkielisiä teoksia Stalinista ja hänen lähipiiristään, vaikka he ovat hyvin paljon vaikuttanut Suomenkin historiaan. Vastaavasti taas Hitleristä ja hänen lähipiiristään on valtavasti teoksia.

Oleg V. Hlevnjukin teos "Stalin - diktaattorin uusi elämänkerta" keskittyy valittuihin paloihin Stalinin elämästä ja myös oikaisee joitain aiemmissa teoksissa olleita huhuja tai päätelmiä. Mitään sinällään uutta ei ole. Teos on kuitenkin melko suppea ja ohittaa monia asioita. Teoksen kantavin teema on se, kun Stalin saa elämän viimeisinä päivinä halvauskohtauksen miksei kukaan uskaltanut reagoida. Tätä peilataan aiemman historian kautta ja Stalinin otteella lähipiiristä.



keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Faktojen maailma

Olin paljon kuullut Hans Roslingin teoksesta faktojen maailma ja moni taho piti sitä yhtenä parhaimmista kirjoista mitä on hetkeen lukenut. Odotukseni olivat siis suuret ja osittain niihin vastattiinkin.

Kirjassa käydään läpi paljon faktatietoutta ja miten asioita tulkitaan. Alussa on pikkunäppärä testi, missä itsekin tuli moneen mielestäni selvään asiaan vastattua väärin. Toisaalta moni kirjan asia oli jo tullut tietooni. Onhan teoksen julkaisusta aikaa, niin monien tahojen kautta ne on jo rummutettu esiin. Kirjasta voi kuitenkin päätellä mihin suuntaan maailma on menossa.

Mielenkiintoista oli myös kirjan lopussa olevia todennäköisiä uhkakuvia, mistä yksi oli maailmanlaajuinen pandemia. Nyt koronan aikana se onkin toteutunut. Tästä huolimatta kirjan viesti on kuitenkin se, että maailma on mennyt paljon eteenpäin ja tulevaisuuskin on valoisa.



sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Total Recall

Olen joskus Total recall kirjan suomennoksen julkaisemisen aikoihin aloittanut lukemaan kyseistä Arnold Schwarzeneggerin elämänkertaa. En muista enää miksi se jäi kesken melko alkuun, mutta asia oli jäännyt kummittelemaan vuosiksi mieleeni. Nyt vihdoin päätin korjata tämän vääryyden.

Kirja itsessään on melko tavanomainen elämänkerta, mutta hyvin paksu sellainen. Täytyy sanoa, että Arnoldin elämässä on ehtinyt paljon sattua ja tapahtumaan. Jos miettii, että mies on ehtinyt elämässä olla kehonrakentaja, liikemies, näyttelijä ja kuvernööri. Leffojen tasosta voi olla montaa mieltä, mutta tuskin kovin moni niistä ihan niin hyvä on ollut, kuin kirjassa annetaan ymmärtää. Kirjan yhdistävä tekijä on päättäväisyys, mikä on Arnoldia ohjannut koko elämän ajan. Päättäväisyyden ansiosta hän on saavuttanut haaveensa.



sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Todennäköisin syin

Jonkin aikaa olen kaivannut uutta itselleni tuntematonta kotimaista dekkarisarjaa, missä olisi sama päähenkilö useamman kirjan ajan. Jostain blogista törmäsin Jarkko Sipilän Takamäki sarjaan ja päätin tutustua siihen. Etsiskelin kirjasarjan ensimmäisiä osia, mutta en löytänyt niitä kirjastosta. Melko alkupään teoksesta kuitenkin aloitin.

Todennäköisin syin on melko perusdekkari. Tapahtuu murha ja sitä aletaan tutkimaan. Matkalla on juonenkäänteitä ja erikoisempia persoonia. Erilaiset sivutarinat kytkeytyvät yhteen. Sinällään taustalla teemana ollut terrorismi onkin melko tunnusomaista 2000-luvun dekkarikirjoille. Ehdottomasti kuitenkin sarja menee jatkoon ja täytyy tutustua jatko-osiinkin.


maanantai 20. tammikuuta 2020

Aseveljet korpisodassa

Ari Rautalan teos Aseveljet korpisodassa oli hyvin miellyttävää luettavaa. Kirja kertoo nimensä mukaisesti Siilasvuon III armeijakunnan sotatoimista Uhtuan ja Kiestingin suunnilla Lapissa. Kirjassa käydään hyvin tarkkaan läpi, kuinka hyökkäystoimet tällä sotatoimialueella eteni eri lohkoilla. Hyökkäistoimien loputtua kirjassa käydään läpi jonkin verran asemasotaa ja partisaanisotaa. Myös yhteistyötä saksalaisten kanssa käydään läpi.

Kritiikkiä voisi antaa kirjan hieman sekavasta järjestelystä. Alussa kerrotaan ylhäältä käsin III armeijakunnan sotatoimista ja myöhemmin taas tarkemmin eri lohkoilta. Tämä kerronnallisesti hieman hämää. Kirjassa on myös paljon kappaleita mitä on omistettu eri aselajeille ja jotkut näistä ovat anniltaan melko suppeita ja olisi varmaan voinnut pois jättää.


sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Hitlerin kopla 20 natsi-Saksan johtajaa

Markku Jokisipilän kirja "Hitlerin kopla 20 natsi-Saksan johtajaa" kertoo nimensä mukaisesti kahdestakymmenestä kolmannen valtakunnan johtajasta. Otsikko hieman harhaanjohtava, koska kaikki 20 hahmoa eivät varsinaisesti ole johtajia.

Vähän mietin tämän kohdalla lukisinko. Kuulenko tutut tarinat. Toisaalta kirjassa oli kaksikymmentä henkilöä ja osa melko tuntemattomia tarinoidensa osalta. Voikin sanoa, että juuri näiden enempi tuntemattomien henkilöiden tarinat esim. Leni Riefensthal ja Ferdinand Schörner olivat mielenkiintoisimmat. Tutummissa henkilöissä keskityttiin enempi persoonaan, mikä olikin ihan hyvä ettei sitä koko elämänkertaa käyty tarkemmin läpi.



tiistai 7. tammikuuta 2020

Game of Thrones koko historia

Vihdoin sain katsottua Game of Thronesin viimeisen kahdeksannen kauden läpi. Sen innoittaman tuli lainattua kirjastosta teos "Game of Thrones koko historia". Kirja keskittyi lähinnä tv-sarjaan ja poikkeavuuksia kirjasarjaan käsiteltiin aika vähän. Tämä sinällään ihan hyvä, koska aion vielä joskus kirjasarjaakin lukea eteenpäin.

Mielenkiintoisimmat osiot olivat alku missä kerrottiin sarjan epäonnistuneesta pilottijaksosta ja henkilövalinnoista. Myös muutamia sarjan keskeisiä juonikysymyksiä käytiin läpi. Mielenkiintoinen oli myös George R.R. Martinin kirjoitusprosessin läpikäynti. Hän yleensä kirjoitti ja samalla keksi juonta enempi, kuin olisi hyvin yksityiskohtaisesti ensin miettinyt miten sarjassa käy. Yleensä hän tiesi hahmon alun ja lopun. Tämä myös tietysti vaikeutti tv-sarjan tekijöitä ja heidän piti lopputuotantokaudet keksiä, koska kirjasarja ja sen juonihahmotelma ei ollut siihen asti ehtinyt. Osittain tämän takia myös viimeiset tuotantokaudet olivat mielestäni heikoimmat.


keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Lyödyn laki - Seppo Jokinen

Olin aikaisemmin hieman pettynyt edelliseen lukemaani Seppo Jokisen "rahtari" kirjaan. Tällä kertaa komisario Koskinen on palannut hieman inhimillisempiin ja realistisempiin kuvioihin. Olen jo kyllästynyt kaikkien kirjailijoiden pakollisuuksiin kehittää terrorismi aiheisia tarinoita ja muutenkin epärealistisen laaja-alaisia seikkailuja.

Kirjan tarina alkaa Tampereella lyhyen ajan sisällä sattuneista erilaisista rikoksista. Pienen tutkinnan jälkeen rikoksista löytyy yhdistäviä tekijöitä. Tarina rönsyili rahtarin tapaan laajalle alalle ja mielestäni tarinaa olisi voinnut kehittää vielä paljon enemmän. Varsinkin pääroisto ja sen suhde rikoskumppaneihin oli sen verran persoonallinen, että siitä olisi voinnut löytää syvempiä ulottuvuuksia. Tämä suhde jotenkin meni vähän nopeasti ohi. Sinällään motiivi ja juoni oli erittäin mielenkiintoinen. Kirjassa on myös paljon asioita, mitkä ovat viime aikoina olleet ajankohtaisia julkisuudessa esim. paperittomat pakolaiset ja valelääkärit.