Miten katsoa jalkapalloa, Ruud Gullit

Jalkapallosta tietäville nimi Ruud Gullit sanoo jotain, mutta moni varmaan itseni tavoin pysähtyy miettimään kirjan otsikkoa. Kyseessä ei ole Ruudin elämänkerta, vaikka hieman hänen jalkapallouraansa sivutaan. Kirja koostuus sekalaisista havainnoista jalkapallon maailmasta nojaten vahvasti Ruudin kokemuksiin omalta peli- ja valmentajauralta.

Sekalaisuus onkin kirjan suurin kompastuskivi. Havainnot ja näkökulmat ovat teräviä ja mielenkiintoisia, mutta jonkinlainen punainen lanka uupuu. Kirjassa on luonnollisesti vahva Hollanti painotus ja useasti tulee myös kritiikkiä nykyistä Hollannin pelaajatuotantoa ja seurajoukkuetoimintaa kohtaan. Kirja onkin pikemminkin miten katsoa jalkapalloa Ruud Gullitin näkökulmasta. Suosittelen kuitenkin kaikille jalkapallosta kiinnostuneille.

Ps. myös Jari Litmanen pari kertaa mainittu.

Kaikki rahasta

Julia Thurenin uutuusteos kaikki rahasta auttaa ottamaan oman talouden haltuun. Täytyy sanoa, että oma talouteni on hyvin hallussa. En uskonut siten kirjasta mitään erityisempiä vinkkejä löytäväni. Lähinnä kiinnosti, kun kirja oli vasta julkaistu ja sattui kirjastossa vastaan.

Kirjassa käydään läpi yleisesti ihmisten suhde rahaan. Sen jälkeen syvemmällä tasolla oma budjetointi, velat, varallisuus, rahat parisuhteessa, säästäminen jne. Naisnäkökulma näkyy varmaan siinä, että käsitellään myös rahankäyttöä ja suhdetta sen myötä ystäviin. Uskon kirjan vinkeistä olevan monelle apua ja kenties havahtuvankin oman talouden hallintaan. Sijoittaminen ja toisaalta toinen ääripää velkaongelmat ovat ajankohtaisia aiheita.

Rahtari

Seppo Jokinen on sellainen dekkarikirjailija, jonka komisario Koskinen sarjaa tykkään lukea. En mitenkään aktiivisesti odota uutta teosta, mutta välillä aina tsekkaan onko ilmestynyt. Joskus niitä on voinut parikin tulla.

Rahtari olikin melko odotettua laatua. Lopun ratkaisu meni kyllä mielestäni nopeasti ja pääpahiksen mielenmaailmaan olisi voitu enemmänkin tutustua. Dekkarin maailma oli ehkä liian laaja, jotta sitä olisi voitu syvällisemmin käydä läpi. Nyt tapahtumat vilahtivat ohi ja käänteet olivat nopeita. Odotetusti myös Koskisen ja poliisilaitoksen siviilielämän parisuhde- ym. murheet olivat tälläkin kertaa mukana pieninä sivujuonteina.

Kon Mari

Jokunen vuosi sitten tämä kirja oli esillä monessa paikassa. Nyt pahimman innostuksen mentyä ohi pystyi tämänkin kirjan bongaamaan kirjaston hyllyltä. Pieni uteliaisuus heräsi ja päätin ottaa kirjan matkaan.

Kirjan suurin oppi on kai se, että tavarat pitää lajitella siten, että samanlaiset tavarat ovat samassa paikassa. Vielä suurempi oppi on, että pitää osata luopua tavaroista. Niistä rakkaimmistakin. Luulen tämän olevan monella se kompastuskivi.

Kaikesta takavuosien kohinasta huolimatta täytyy sanoa ettei kirja suuremmin yllättänyt. Oikeestaan ydinsisältö oli melko yllätyksetön. Tämä ehkä oli tarkoituskin. Siivousfilosifia ei ole sen kummempi.

Lyhyesti

Seuraavat teokset tuli luettua:

Han Kangin teos vegetaristi oli liian outo omaan makuuni.

Cristina Anderssonin voittava kierre oli aluksi mielenkiintoinen, mutta loppua kohden meni sekavaksi. Teoksen alussa kyllä varoitettiin asioiden olevan monimutkaisia.

Kotimme Auschwitz

En tiedä oikein miksi valitsin Tadeusz Borowskin Auschwitziin sijoittuvan teoksen. Olen jokusen Auschwitziin liittyvän teoksen aiemminkin lukenut ja en sinällään suurta uutta tarinaa uskonut löytäväni. Lisäksi kirja vaikutti hyvin lyhyeltä. Teos onkin nippu erilaisia lyhyitä novelleja ajasta keskitysleirillä. Myös kirjan julkaisu aika on varhainen jo vuosi 1946. Toinen maailmansota loppui 1945. Varmasti tällöin kirja on kohahduttanut enemmän. Tuoden esille jo nykyisellään tunnetut kauheudet ja leirillä olleiden ihmisen julman maailman, niin itseä kuin muita kohtaan. Ehkä Borowskin tarina kiehtoi minua. Borowskis oli itse leirillä ja selviytyi. Kuitenkin jo vuonna 1951 hän päätyi tekemään itsemurhan.

K.L. Oesch - Ylivoimaa Vastassa

Täytyy sanoa, että Suomalaisista toisen maailmansodan ylemmän tason kenraaleista Oesch on itselle jäänyt eniten tuntemattomaksi jostain syystä. Minulle oli yllätys mm. sellainen pieni seikka, että hänen taustansa ovat Sveitsistä. Vesa Määtän kirja avaakin hieman Oeschin ajatuksia ja elämää. Samalla itsellekin avautuu tämä minulle tuntemattomaksi jäänyt persoona.

Melko paljon kirja painottuu aikaa ennen toista maailmansotaa. Varsinkin jääkäriasioista on itsellekin uusia yllättäviä tietoja. Tietyllä tavalla jatkosodan asiat ovat usein käyty läpi, joten ihan hyvä että kirjassa on painotettu enempi muita aikakausia. Iso osuus kirjasta on myös sodan jälkeisistä oikeudenkäynneistä, joissa Oeschia syytettiin välillisesti sotavankien teloittamisesta.

Eevastiina Gjerstad - Näin vaikutat

Ensimmäinen mielikuva teoksesta oli, että se on ulkomaalaisen kirjoittama. Melko pian tajusinkin kirjan olevan suomalaista käsialaa.

Ajattelin vaikuttamisen aihepiirinä olevan hyvin suppea ja keskittyvän enempi henkilökohtaisiin neuvoihin. Loppujen lopuksi aihe olikin hyvin laaja. Kolme kappaletta käsitteli vaikuttamista eri lähestymistavoin esimerkkien kanssa. Teoksen lukuisat esimerkit löytyivätkin kotimaasta.  Mm. vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston kampanjasta oli hyvin paljon esimerkkejä. Vain yksi kappale oli omistettu enempi henkilökohtaisille neuvoille.

Kokonaisuutena erittäin mielenkiintoinen teos.

Minun amerikkani

En tiedä miksi edes valitsin tämän kirjan luettavaksi. Olen melko kyllästynyt Donald Trump juttuihin ja siitähän tämä kirja kertoo. Kirjailija Juha Itkonen on vieraillut Yhdysvalloissa usein tuntien pientä sympatiaa ja uteliaisuutta maata kohtaa. Voin samaistua itsekin tähän. Maa on todella laaja ja vivahteikkaan monipuolinen monelta eri kantilta. Elämä Des Moinesissa Iowassa on todella erilaista, kuin Floridan lämmössä tai Portlandin hipsteriympyröissä.

Kirjan loppu oli melko tylsää luettavaa. Lähinnä siksi, että se kertoi järkytyksestä Donald Trumpin valinnan suhteen. Nämä ajatukset on kuultu jo kyllästymiseen asti (ainakin omalta kohdaltani). Olisihan siellä Yhdysvalloissa joskus mukava käydä.

Särkyvää

Jari Järvelän teos särkyvää oli oivallista luettavaa lyhyelle työmatkalle julkisilla. Teos oli blogimuodossa, joten lyhyehköjä kappaleita oli paljon. Sinänsä hauskana juttuna oli myös "blogitekstin" kommentit. Itse kirja ei kovin suurta vaikutusta tehnyt. Eniten pidin alusta, missä mielestäni oli eniten hauskojakin kohtia.

Hitlerin viikingit

Jonathan Triggin teos Hitlerin viikingit kertoo pohjoismaisista vapaaehtoisista waffen-SS:n riveissä toisessa maailmansodassa. Painopiste on lähinnä Norjalaisissa ja Tanskalaisissa vapaaehtoisissa. Kirjaa lukiessa itsellekin avautui muutama asia mitä olen joskus kummastellut. Lähinnä mitä kaikkia erilaisia yksiköitä on ollut ja mikä niiden rooli on ollut. Suosittelen jos aihepiiri kiinnostaa. Toivottavasti samaisen kirjailijan muutkin eri yksiköistä kertovat teokset suomennetaan.

Rakentajan jälki - Ilpo Kokkia Kalmarin kylätieltä kauppatorille

Jukka Saastamoisen kirja kertoo SRV:n pääomistajasta Ilpo Kokkilasta. Luonnollisesti Kokkilan ja SRV:n tarina kietoutuvat kirjassa yhteen. Tuntuu kyllä, että kirja oli hieman sekava ja monia asioita käytiin läpi aika pikakelauksella. Moitteita voi antaa myös pienistä välikappaleista, missä kerrottiin joku sivutapahtuma tai henkilö. Ärsyttää itseä lukea niitä, kun katkaisevat varsinaisen tarinan.

Sinisen kuoleman kuva

Olin aikasemmin lukenut tämän teoksen jatko-osan veri ei vaikene. Yleensä tykkään lukea mielummin kirjat järjestyksessä, mutta nyt tuli tehtyä vahingossa poikkeus. Täytyy sanoa, että pidin tästä enemmän kuin jatko-osasta.

Inspiroitunut

Tuli luettua Petteri Kilpisen johtamiseen keskittyvä kompakti teos inspiroitunut. Jotenkin jäi sellainen maku kuitenkin, että kirja oli melkoinen tiivistys. Lukemisen jälkeen jäi nälkä.

Ikea tarina

Bertil Torekullin kirja kertoo ikean ja sen perustajan Ingvar Kampradin tarinan. Kirjalla on jo hieman ikää ja Ikean uusimpia käänteitä ei luonnollisestikaan käsitellä. Mielenkiintoisin anti on kirjan alkupuolisko ja Ikean brändiin liittyvät asiat. Täytyy kyllä sanoa, että kirja oli melko sekava ja loppua kohden tylsistyi. Kesti kauan lukea kirja loppuun asti.

Veri ei vaikene

Veri ei vaikene on Mikko Porvalin kirjoittama 30-luvun Suomeen sijoittuva dekkari. Porvali on itselleni tuttu nimi aikaisemmin sotakirjoista. Olikin mukava nähdä tuttu nimi kirjaston dekkarihyllyssä. Takakannen perusteella kirja vaikuttikin hyvin kiinnostavalta. Pidän paljon historiasta ja kirjan tarina tuntui senkin kautta mielenkiintoiselta. Itse kirjan dekkariosuus jäi hieman pienemmäksi, mutta vauhtia ja tapahtumia riitti senkin edestä.

Cristiano Ronaldo elämänkerta, Guillem Balaguè

Tämäkin on pitkään pitänyt lukea pois alta ja nyt se tulikin tehtyä. Cristiano Ronaldo onkin monelle jalkapalloa seuraavalle tuttu pelaaja. Kirjassa keskitytään melko paljon Ronaldon persoonaan ja tahdonvoimaan. Se ei jää epäselväksi, että huipulle tarvitaan paljon harjoittelua. Kirja ei varsinaisesti ole mikään virallinen Ronaldon elämänkerta, mikä on ehkä hyväkin juttu. Asioita voidaan käsitellä hieman ulkopuolisesta näkökulmasta. Toisaalta Ronaldon oma näkökulma jää kokonaan pois. Suosittelen silti lukemaan ja suosittelen myös Alex Fergusonin elämänkertaa. Siinä käsitellään myös paljon kyseistä pelaajaa.

Lean asiantuntijatyön johtamisessa, Sari Torkkola

Tätä kirjaa täytyi melko pitkään odotella kirjastossa. Useammalla aikaisemmalla kerralla se oli varattu. Nyt vihdoin oli vapaana. Kuten otsikosta voi päätellä kirjassa keskitytään lean filosofiaan ja sen hyödyntämiseen asiantuntijatyössä. Olen aikaisemminkin lean aihepiiriin tutustunut, mutta ne käsitelleet enempi tehdasympäristöä. Kirjassa olikin ihan mielenkiintoisia pointteja ja varmasti itsekin tulee jotain hyödynnettyä. Ehkä olisi enemmänkin kaivannut aiheesta. Kun nälkä lukiessa kasvoi.

Yksilönvapaus

Pienenä välipalana tuli luettua Ruurik Holmin teos yksilönvapaus. Kirja keskittyy käsittelemään nimensämukaisesti yksilönvapautta ja yksilön suhdetta valtioon. Viime vuosina individualismi onkin noussut esiin vahvasti.

Pääoman voitto

Ulrike Herrmannin teos Pääoman voitto kertoo kapitalismin historiasta ja siitä miten pääoma toimii. Parasta antia oli mielestäni etenkin kirjan alkuosa, missä käsiteltiin modernin teollistumisen alkuaikoja Englannin ja Saksan osalta. Kirjoittajan taustasta johtuen kirjan monessa osassa käydäänkin Saksan taloushistoriaa ja esimerkkejä läpi.

Alex - Karo Hämäläinen

Alexander Stubbista kertoa Alex on siitä mielenkiintoinen poliittinen elämänkerta, että tapahtumat sijoittuvat lähiaikaan. Yleensä olen tottunut lukemaan poliittisista elämänkerroista tapahtumista, jotka tapahtuivat aikaisintaan 20 vuotta sitten.

Ehkä Stubbin urheilullisuutta kuvaillen kirjan tempokin on vauhdikas ja nopea (ei uskoisi EU nörtistä). Normaaliin elämänkerta tapaan käydään nuoruus ja uran käännepisteet läpi. Luonnollisesti painopiste on politiikan huippuvuosissa. Silmiinpistävää on kuinka paljon on tuotu esiin sitä kuinka raskasta politiikka on ja mitä se vaatii etenkin ministereiltä.

Marx - Peter Singer

Peter Singerin teosta Marx mainostetaan näppäränä pienenä pakettina Marxin ajatteluun. Sitä se olikin. Välipalakirjallisuutta sopivaan rakoon.

Mindset menestymisen psykologia - Carol S. Dweck

Sattumalta kirjaston palautushyllystä tarttui silmiini kyseinen teos (johtuu kaiketi isosta mindset fontista). Hetken silmäiltyäni kirjaa tarttui se myös matkaani. Täytyy sanoa, että oli yksi mielenkiintoisimmista kirjoista aikoihin. Kirja keskittyy kasvun asenteeseen ja sen vastakohtaan muuttumattomuuden asenteeseen. Tunnistin monia kirjassa mainituista piirteistä itsessäni (enempi siinä huonossa mielessä) ja varmasti tulee jonkin verran kirjan oppeja mietittyä ja hyödynnettyä käytännössä.

Shoe Dog - Phil Knight - Niken perustajan muistelmat

Tunnetun urheilumerkin Niken perustajan Phil Knightin muistelmat olivat viihdyttävää luettavaa. Elämänkerraksi kerronta oli hieman poikkeavaa. Yleensä olen tottunut elämänkertojan koostuvan erilaisista kappaleista, jotka käsittelevät uran/yrityksen tärkeitä hetkiä. Shoe dog kirjan kerronta oli melkein romaanimaista yksityiskohtaista tarinaa, keskittyen yrityksen alkuvaiheista aina kovemman kasvun alkuun. Hauskana juttuna myös suomalainen juoksia Lasse Viren mainitaan kirjassa muutaman kerran.

Mannerheim ja saksalainen suudelma

Juha Vakkurin teos Mannerheim ja saksalainen suudelma on läpileikkaus itsenäisen Suomen ensiaskeleihin Mannerheimin näkökulmasta. Teoksen kerronta ja rakenne tuntui aluksi hieman erikoiselta. Myöhemmin sain tietää kirjan perustuvan näytelmään. Eniten teos antaa ehkä henkilölle joka on muutenkin kiinnostunut historiasta ja aihepiiri on tuttu.

Viina, hermot ja rangaistukset

Lasse Laatusen kirja "viina, hermot ja rangaistukset sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945" oli mielenkiintoinen, mutta paikoittain pikkutarkan puuduttava teos. Osa tarinoista oli ennestään tuttuja, mutta monia uusiakin oli.

 

Yksin, Karo Hämäläinen

Paavo Nurmesta kertova elämänkerrallinen fiktio(?) yksin oli erittäinen mielenkiintoinen teos. Tykkäsin paljon kirjan kerronnasta ja näkökulmasta. Tavallaan jopa olisi toivonut paljon lisää. Lyhyys ja Paavo Nurmimainen nopeus jättivät kaipaamaan enemmän. Uran jälkeisistä vuosista ja niistä talousvaikeuksista olisi voinut enemmänkin kirjoittaa. Jotenkin jäi sellainen kuva etteivät ne vaikeudet nyt isoja olleetkaan. Tietysti kyse oli myös siitä, ettei henkilökohtaiset tavoitteet täyttyneet. Täytyy sanoa, että Paavo Nurmi on hyvin tuntematon persoona itselleni. En ole juuri mitään elämänkerrallista tekstiä Nurmesta lukenut. Vaikea sanoa kuinka lähellä kirjassa oleva persoona on todellista Paavo Nurmea.