Kesän lukemista

Kesällä ja kesälomalla tuli luettua muutamia teoksia. Henry Millerin teoksista luin Kravun kääntöpiiri ja kauriin kääntöpiiri. Dostojevskiltä luin idiootti teoksen. Lisäksi tuli luettua uusi sininen meri kirja.

Tigerilla itärintamalla

Alfred Rubbel toimi toisessa maailmansodassa itärintamalla vaununjohtajana johtaen maineikasta Tiger panssarivaunua 503 panssaripataljoonassa. Kirja on hänen viimeisinä vuosina tekemä muistelmateos, jota on hieman paisuteltu lisäliitteinä. Valitettavasti kerrottavaa on yllättäen melko vähän ja paikoitellen tylsine liitteineen teos on hieman kömpelöä ja rönsyilevää luettavaa.

Historiasta kiinnostuville kuten allekirjoittanut on teoksessa paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia mm. itseni yllätti kuinka paljon hän ehti olla sodan aikana koulutuksessa ja uudelleen järjestelyissä. Mieleeni jäi myös hyvin kertomus sodan viimeisistä hetkistä ja tapahtumista. Jäin kuitenkin teoksen lukemisen jälkeen pohtimaan et varmasti meheviä yksityiskohtia ja juttuja olisi voinut olla enemmänkin.

Merkillinen Mauno

Merkillinen Mauno on usean kirjoittajan kokoelmateos presidentti Mauno Koivistosta, missä tarkastellaan hänen elämää eri aiheiden kautta. Jokaisella kirjoittajalla on jokin yleensä hänelle tuttu aihealue. Kirjoittajina on tunnettujakin nimiä mm. Paavo Lipponen, Juhani Kaskeala, Eero Huovinen ja Tarja Halonen.

Osaltaan loputtomana pohtijana ja arvoituksellisena persoonana tunnettu Mauno Koivisto on itselleni lähemmin tutuksi tullut YLE:n 10 osaisesta sarjasta, jota juonsi Jari Tervo. Osittain samoja aihealueita myös kirjassa käydään läpi. Parhainta antia kirjassa on mielestäni mm. Ilkka Taipaleen kirjoittama osio koskien rauhanajattelua ja Eero Huovisen osuus koskien uskontoa.

Hermann Göring nousu ja tuho

Voisi luulla natsijohtajien ja kaikkea kolmanteen valtakuntaan liittyvän olevan jo puhkikuluttu aihe, mutta koko ajan pukkaa uutta teosta. Marginaalisen aihepiirin sijaan tämä teos tarttui yhteen tunnetuimpaan natsijohtajaan Hermann Göringiin. 

Itselleni oli Göring joten kuten tuttu, mutta kirjasta löytyi silti paljon uusiakin asioita. Ennestään tiesin Göringin olleen melko huono luftwaffen johtajana ja antaneen lukuisia katteettomia lupauksia. Lisäksi lääkeriippuvuus ja mahtipontinen mieltymys taiteeseen ja pukuihin oli tiedossa. Uutta oli kuitenkin Göringin rooli ulkopolitiikassa kolmannen valtakunnan alkuaikoina ja muu merkittävä työ puolueelle.  Yllättävää oli myös kuinka etäinen ja paitsiossa Göring oli sodan viime vuosina suhteessa Adolf Hitleriin ja muuhun kolmannen valtakunnan johtoon. Ollessaan hetken aikaa ainut elossa oleva merkittävä natsijohtaja sodan lopussa onnistui hän hieman kasvattamaan mainetta ja asemaansa historiakirjoituksen silmissä.

Siipirikkoiset

Siipirikkoiset on Seppo Jokisen uusi dekkari komisario Koskinen sarjaan. Tarkkaan ottaen vuodesta 1996 asti on joka vuosi julkaistu uusi osa.

Kirja alkaa lintubongareiden löytämällä ammutulla ruumilla, jolla on taskussa komisario Koskisen osoite. Sattumoisen kuollut mies löydetään läheltä Koskisen kotia. Tällä kertaa on luvassa muutamia yllättäviäkin ratkaisuja. Ehkä vähän liiankin yllättäviä ja keksittyjä. Aiempien osien tapaan on mukana myös tuoreita yhteiskunnallisia aiheita kuten nuorten syrjäytyminen. Dekkarissa oli myös muutamia yksityiselämän sivujuonteita ja muita sivukähmäröitä. Tuntui ehkä hieman oudolta, että ne jää lopulta melko auki En tiedä jatketaanko niistä seuraavissa osissa.

Luvattu maa

Barack Obaman luvattu maa on ensimmäinen osa hänen elämänkerrassaan. Kirjan alkupuolisko käsittelee Obaman nuoruutta, politiikan alkua ja kampanjointia. Kirjassa loppujen lopuksi yllättävän vähän käytetään näihin asioihin. Vain muutamia satoja sivuja. Osittain tämä voi johtua siitäkin, että Barack Obaman nousu aina presidentiksi asti oli verrattain nopea. 

Mielenkiintoisinta antia oli alkupuolella ehdottomasti vaalikamppailusta kertovat tarinat. On hämmästyttävää kuinka isoilla kierroksilla ja satsauksilla Yhdysvalloissa kampanjoidaan. Kirja päättyy Osama Bin Ladenin kuolemaa ennen toisen kauden alkua ja jatkokauden kampanjointia. Hieman teoksessa pohjustetaan Yhdysvaltojen kahtiajakautumista, Donald Trumpia ja republikaanipuolueen jarrutuspolitiikkaa missä ei yhteistyötä haeta.

Vaikka Obama ei ihan yksistään ole teosta kirjoittanut, niin hänen aiempi kirjoitustausta kuitenkin näkyy ja tuntuu hyvin teoksessa. Teos ei ole ihan puisevaa irrallista kerrontaa.

Kaksi tietä kannakselle

Jani Mäkivallin teos kaksi tietä kannakselle on hieman perinteistä poikkeava sotakirja. Veriset taistelut ja Reino Lehväslaihomainen korpien raakuus jäävät tällä kertaa sivuosaan. Pääosassa on kaksi sotilasta joiden taustat ja roolit sodassa ovat hieman poikkeavia. Toinen on radistikersantti ja toinen taas kommunistitaustainen entinen vanki. Lisäksi mukana on vahvasti myös molempien naispuolisot. 

Kirjassa on paljon todellisia historian yhtäläisyyksiä mm. Stella Polaris operaatioa ja rangaistusvankien erillispataljoona 21:stä jota johti Nikke Pärmi. Jokin aika sitten luin teoksen radiotiedustelusta ja koodienmurtamisesta sodan aikana. Tässäkin teoksessa sitä osuvasti sivuutetaan, vaikkakin pidän ehkä hieman tarinaa PQ18 saattueen tietojen kaappauksesta kaukaa haetulta suhteessa teoksen radiokersantin rooliin. Jotkut sotahistoriaan perehtyneet lukijat voivat pohtia oliko Viipurin kellarissa oleva eversti Armas Kemppi.