Pitkästä aikaa tuli luettua sotakirja. Kirjailija Atso Haapanen oli tuntematon nimi itselleni, mutta takakannen kertomus kirjan pohjautumisesta osittain todellisiin tapahtumiin herätti mielenkiinnon. Aikaisemmat kokemukset fiktiivisistä sotakirjoista ovat aiheuttaneet pienen allergian niitä kohtaan. Tuntuu usein, että niissä tapahtumat ja asiat on vedetty vähän överiksi.
Tiedustelupartio Auvinen oli ihan mukava kirja, mutta hieman tylsä. Jotenkin usein tapahtumat on saman toistoa. Tauko, liikutaan, tie, kontakti viholliseen, tauko jne. Ehdottomasti tulee kuitenkin vielä tutustuttua saman kirjailijan muihinkin teoksiin, jos kirjastossa vastaan tulee.
Kirja numero 556.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti