sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Yksin, Karo Hämäläinen

Paavo Nurmesta kertova elämänkerrallinen fiktio(?) yksin oli erittäinen mielenkiintoinen teos. Tykkäsin paljon kirjan kerronnasta ja näkökulmasta. Tavallaan jopa olisi toivonut paljon lisää. Lyhyys ja Paavo Nurmimainen nopeus jättivät kaipaamaan enemmän. Uran jälkeisistä vuosista ja niistä talousvaikeuksista olisi voinut enemmänkin kirjoittaa. Jotenkin jäi sellainen kuva etteivät ne vaikeudet nyt isoja olleetkaan. Tietysti kyse oli myös siitä, ettei henkilökohtaiset tavoitteet täyttyneet. Täytyy sanoa, että Paavo Nurmi on hyvin tuntematon persoona itselleni. En ole juuri mitään elämänkerrallista tekstiä Nurmesta lukenut. Vaikea sanoa kuinka lähellä kirjassa oleva persoona on todellista Paavo Nurmea.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti