Kirjan suurin oppi on kai se, että tavarat pitää lajitella siten, että samanlaiset tavarat ovat samassa paikassa. Vielä suurempi oppi on, että pitää osata luopua tavaroista. Niistä rakkaimmistakin. Luulen tämän olevan monella se kompastuskivi.
Kaikesta takavuosien kohinasta huolimatta täytyy sanoa ettei kirja suuremmin yllättänyt. Oikeestaan ydinsisältö oli melko yllätyksetön. Tämä ehkä oli tarkoituskin. Siivousfilosifia ei ole sen kummempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti